Olipa kerran pastori. Hän kertoi kaikille sairastavansa tappavaa syöpää. Hän teki jopa laulun, jolla valoi toivoa sairaille. Hänen vanhempansakin olivat hyviä uskovaisia, kirkon perustaneita. Nyt hänellä ei enää ole syöpää.
Kaikki nämä ovat faktoja, joten ihmeparanemiset on todistettu. Ai, voin antaa nimenkin. En osaa kirjoittaa sitä, mutta Copy-Paste onneksi toimii : Hänen nimensä on Michael Guglielmucci.
Sääli vain, että hän on patologinen valehtelija.
Mitä kuitenkin opimme tästä? Helpon tapa suorittaa ihmeparantuminen on se, että ei oel alkujaankaan kipeä! Joku voisi sanoa että opimme jotain muutakin, luottamuksesta ja uskottavuudesta, kymmenestä käskystä ja ties mistä. Mutta mitään uutta emme oppineet tästä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti