keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Iloitkaa Jumalan tahdon toteutumisesta!

Tärkein asia jonka kristityt ovat minulle opettaneet on se, että asioita ei saa katsoa hedonistisesti kärsimyksen ja nautinnon ja mukavan ja ikävän kautta. Asioita on sen sijaan lähestyttävä Jumalan tahdon kautta. Ihmisen tulee iloita Jumalan tahdon toteutumisesta.

Olen kuullut että joskus se on vaikeaa. Saatana viekoittelee meitä kohti syntistä hakutapaa, hukumme omiin tunteisiimme ja olemme siksi Paholaisen vietävissä. Jumalan tahdon seuraamisen vuoksi homoseksuaaleja ei saa päästää naimisiin vaikka se voi tuntua ikävältä ja epätasa -arvoiselta. Koska kyse on Jumalan tahdosta. Jos tunteet ohjaavat toiseen suuntaan, se on Saatanan, tuon pukinjalkaisen sarvipään, mieleen! Homoseksuaalejen toimintaa rajoittavat sen sijaan saavat Pelsepuupin Pureskelemaan Häntäänsä raivoissaan!

Tärkein asia on tietysti suru. Kristitty ei saa olla surullinen Jumalan tahdon toteutumisesta. Tässäkin ihmisen oma yksilöllisyys voi astua tielle. Tässä mukaan tulevat kristittyjen sukulaiset. Usein kuulee kuinka esimerkiksi kristitty äiti on pahoillaan siitä että hänen lapsensa menee Helvettiin. Tässäkin on takana Saatanallisuutta, aivan kuten Homoseksuaalejen oikeuksien kohdalla luonnottomuutta yritetään puolustaa tasa -arvoisuudella, tässä henklökohtaisia tunteita pistetään tielle, puhutaan myötätunnosta.

Pohjimmiltaan kyse on vain siitä että äiti pistää omat tunteensa eteen ja on surullinen Jumalan toimista. Helvetti on oikeudenmukainen rangaistuspaikka, jossa rangasituksen kovuus on juuri oikeassa mittasuhteessa tehtyyn rikokseen nähden. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla. Koska Jumala on Hyvä, on Hänen päätöksensä tässä kohden hyvä. On tärkeää muistaa että Helvetin konkretia toimii myös sen jälkeen kun Vanha Vihtahousu on kukistettu, joten Helvetissä ei missään tapauksessa ole kyse jostain jossa Saatana vaikuttaa. Ergo Helvetti on hyvä. Sinne joutuminen on Jumalan Tahdon mukaista. Siksi jos oma lapsi menee Helvettiin, on uskovan äidin vain lakattava huolehtimasta synnistään ja seurata Jumalaa. Oikean kristityn on siksi iloittava siitä että Jumala on varannut lapselle Oikeudenmukaisen Rangaistuspaikan.

Huoli ja murhehan viittaa siihen että Helvetti olisi jotenkin negatiivinen. Se on kuitenkin ensisijassa Jumalan Tahtoa. Pinnallisesti tilanne näyttää siltä että vastakkain on empaattisuus ja hyvyys ja ideologinen tasa -arvo ja kristillisyys. Oikeasti valinta on Hyvän ja Pahan välillä. Kristittyjen pitäisi tottua tähän. Sillä aina kun kristillisyyttä tarvitaan ohjailemaan asioita, se näyttää juuri tältä.

Kristillisyyden ilmeneminen on siinä että ei seurata sitä mikä tuntuu Saatanan ohjauksessa hyvältä. Siksi tämän päivän epistolassa käskenkin miettimään jotain omaa läheistä tai tuttua joka kuoltuaan joutuu Helvettiin. Ja kiittämään siitä että Jumala on varannut juuri hänellekin tämän ehdottoman oikeudenmukaisen Rangaistuksen. Sillä sitähän on Paratiisissakin mietittävä. Omaisia jotka ovat väärässä paikassa. Ja taivaaseen Jumalan tahdon sureminen ei sovi! Kysymys on siitä, onko halukas olemaan hyvä vai paha!

Ei kommentteja: