Kaksi kampanjaa.

Argumentti.fi:ssä kaiveltiin "Usko Toivo Rakkaus" –kampanjaa. Uskovaisten kampanja ei oikeastaan ole uskontoa. Tarjotaan vain pesuvedenlämmintä normitonta uskontoa. Kirkkoa, joka samanaikaisesti esittäytyy mukavuuden lähteenä, moraalisena kompassina, ja asioiden itse miettimisenä. Mutta joka ei kuitenkaan kerro mikä on oikein, miten ongelmat ratkaistaan. Eikä siellä logiikkaa tai arkijärjen tehokäyttöäkään opeteta.

Argumentti.fi:n mielestä ""jesseilyssä" on kyseessä aivan uusi, moderni uskonnonfilosofinen ja terapeuttinen, suvaitsevaisuutta ja elämänmyönteisyyttä korostava maailmankatsomus, jossa on tiettyjä historialliseen kristilliseen ajatteluun liittyviä käsitteitä ja uskomuksia mukana." Hän kirjoittaa kiivaammista kristityistä näin : "Vapaissa suunnissa ollaan tässä kohtaa edes rehellisempiä ja johdonmukaisempia kuin trendikkyyttä tavoittelevassa nuorten kosiskelukampanjassa: vapaat suunnat ottavat ihmisen vastaan "sellaisena kuin hän on", mutta heti kun ihminen on tullut "Jeesuksen luo" ja liittynyt esim. helluntaiseurakuntaan hänelle tehdään selväksi, että hän ei saa jäädä sellaiseksi kuin on, eikä häntä hyväksytä sellaisenaan, vaan hänen on muututtava, "annettava tahtonsa Jeesukselle"."

Kampanjan tarjoamassa asiassa pitäisi siis puhua uususkonnosta. Konkreettiset pelastus ja lopun ajan tuhosta puhuminen, Saatanan varominen ja moraalikoodisto ei ole kirkon sanomaa. Onkin koomista, että ateisteihin liitetään sana "uusateismi". Kuitenkin juuri tuo kristinuskon osuus näyttää olevan sitä "uuskristillisyyttä". Siinä ei ole vanhan kanssa yhteistä muuta kuin rahavarat ja pankkitilinnumerot. Muutoin on uudistuttu : Tosin sanavalintani on huono kun uutta ei ole otettu, vaan vanhasta on vain otettu kannanottoja ja sisältöä pois. Jäljellä onkin vain pehmyttä ympäripyöreyttä. Toki voi olla että käytäntö ei vastaa mainoskampanjaa, mutta silloinhan kirkko valehtelisi mainoksissaan. (Olkoot kuten haluatte.)

Minusta aivan samaa on ateistien kampanjanjoinnissa. Ennen oli "Eroa kirkosta", joka nimesi palvelun, kertoi sen olemassaolosta ja mainosti että sitä voi käyttää. Nykyinen taas on sisällöltään melko epämääräinen. "Jumalaa tuskin on. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä". Suomen wikipedia tuntee kampanjan, ja sieltä voi mullistaa miten vahvasti tämä on lainatavaraa ulkomailta. Sanat on vain käännetty, jopa värit ovat samat. Ennen oli sisältöä.

Tosin se, että näitä asioita ei välttämättä tarvitsisi mainostella ollenkaan, olisi hyvä miettiä. Onko ateismi tai uskonto jokin tuote, jota pitäisi jotenkin myydä? Tämä jos jokin on sitä "esineellistämistä".

Tässä on nyt sitten vastakkain kaksi laimeaa kampanjaa, jotka tarjoavat molemmat sisällyksetöntä pikkukuvaa elämänolemista. Ateistien kampanja ei kerro miten murehtiminen vähenee. Samoin kristinusko esittää "muutosta ilman muutosta". Ole itsesi onnellisempi versio. Samalla mainostetaan että mikään ei muutu. "Tule sellaisena kuin olet, ole jatkossa sellainen kuin olet, mutta pistä nimi nimilistaan ja kerro kuuluvasi meihin". Mikään ei muutu, paitsi että muuttuu. Minua huvittaa.

Molemmissa kampanjoissa äimistää se, mitä väliä sillä Jumalan totuusarvolla sitten oikein on? Kirkosta erotessa sentään vapautuu kirkollisverosta, ja kirkkoon liittymällä voi rahoittaa konkreettista toimintaa, ja jos niistä pitää, niin miksi ei?

Erikoista kampanjoinnissa on ollut lähinnä se, että lähinnä ateistien kampanjointi on aikaansaanut närää. Ja tämä närä on mainoksen kesyydestä huolimatta globaalia. Bannihaluja ja moitteita löytyy niin paljon uutisoinneista, kuin vain jaksaa Googlea käyttää. Sitä on haluttu kieltää. Jeesusmainoksissa kuitenkin vihjataan että Jeesus aivan varmasti on. Kuvissa Jeesus esimerkiksi ojentaa aivoja, ja kertoo että niillä voi itse ajatella. Silti uskovaisten mainoskampanjaa ei kielletä, sitä ehkä moititaan tyhmäksi. Tässä on selvästi asennoitumisero. Ja mielestäni se kertoo kristinuskon halveksivuudesta. Toisaalla ateisteja muistutetaan että uskonto "ei ole lahkolaistoimintaa". Kuitenkin käytännössä "lahkolaisia" ei rajoiteta mitenkään, ja ne sallitaan auliisti, nehän on aatetovereita. Lopulta näkyy vain se, mitä sallitaan. Siksi uskovaiset ovat esittämässä halujaan repiä ateistejen mainoksia pois. Uskiksille taas ehkä hihitellään, mutta ei olla kieltämässä.

Rinnastus on tärkeä, koska ateistien bussikampanjan alkusyyhän oli se, että kristilliselle vakiona maailmalla olleelle mainonnalle haluttiin tehdä vastineita. Valitettavasti tässä oli takana väärä oletus siitä että ihmisillä olisi aatteenvapaus, ja että ihmiset todella olisivat käytännössä tasa -arvoisia. Suuri osa on varmasti reiluja, mutta he myös antavat kaikenlaista tapahtua. Siksi epätasa -arvoisuus toteutuu. Hihhuleita on vähän, ja ilman jarruja he saavat paljon valtaa toimia. Mutta tämä ei pehmojessediggaria tietysti kiinnosta. On tärkeämpää olla hip, ja tuollaisen esiinnostaminen olisi surkeaa PR:ää, eikä jesse olis sen valossa pop valinta.

Ehkä syynä on seuraava: Kaikki ovat samanarvoisia, mutta uskovaiset ovat tasa -arvoisempia kuin toiset. Asetelma syntyy kun kaikilla on sananvapaus, ja kritisointikin on mielipide. Mutta sitten uskontoja on kunnioitettava erityisoikeuksin. Näin ateistien kritisoiminen on oikein, uskovaisten ei. Ateismin esittäminen taas on automaattisesti "Jumalan kieltämistä", joten ateismista ei saa puhua positiiviseen sävyyn. Tai sitten suurin osa on ihan reiluja, mutta ei tee mitään ja aiempi onkin vain vähemmistöaktiivien mielipide. Ja kun pieni osa toimii ja suurin osa on statisteja, vain "tähtinäyttelijät" näkyvät ja ne määräävät mitä tapahtuu.

Kuitenkin haluan hieman tukea kristittyjä tässä yhdessä kohden. Se on luovuuden kohdalla. Kirkon kampanja on mielestäni aliarvointia. Siinä yritetään olla niin "hip" ja "pop", "cool&hot" että UskoToivoRakkaus näyttää jopa minusta oudolta. Samalta kuin 1970 -lukujen rakennukset ja puvut, joita sen ajan B –skifissä esitettiin "futuristisina". Tietenkin se näyttää jälkeenjääneeltä ja vanhalta, juuri sillä tosi oudolla tavalla jolla nämä futuristiseksi yritetyt voivat. Se on kuitenkin ollut "omaa tuotantoa." Se ei sentään ole käännetty copy-paste.